0 Comments
Sportsterilla on tullut nyt kurvailtua tonnin verran ja pyörä alkaa tulemaan tutuksi, niin hyvässä kuin pahassa :) Ajattelin tässä listata hieman mietteitä vekottimesta. Listataanpas ensin niitä positiivisia puolia: - moottori on kiva: vetää ja vääntää mukavasti ja ainakaan vielä ei ole puhti loppunut koneesta kesken (kun ei tuolla uskalla kauhean kovaa ajaa :) ) - pakko se on kehdata myöntää, että on siinä jotain tiettyä fiilistä kun alla on HD ja customi/bobberi tms. Jotenkin tää sopii hyvin fiilistelyajoon, jolloin ei ole tarpeen vetää mutkia mahdollisimman kovaa tai tykittää motarilla kahtasataa. (Varmaan sopii siksi, ettei tolla oikein muunlaista ajoa oikein pysty ajamaan :) ) - pyörä on loppupeleissä aika ketterä alhaisen ajoasennon ja painopisteen takia, helppo käsitellä ja pyöritellä Sitten vähän niitä vähemmän positiivisia "kehityskohteita": - jalat edessä, kädet korkeahkolla -ajoasento on aika leppoisa... ...PAITSI JOS ON VASTATUULI! Jalat kevenee, käsillä jotuuu roikkumaan ja kaikki paino on selän päällä ja vatsa- sekä selkälihakset on aika kovilla. Juurikaan yli 100km/h on turha kuvitella ajavansa vastatuuleen. - ajoasento on aika paha myös selälle, kun kaikki paino on selällä/perseellä, eikä se jakaudu juurikaan jaloille, eikä yhtään käsille. - alkuperäinen satula on ihan käsittämättömän paska, omista modauksistani huolimatta (tai niiden takia). Se on matalalötköpaska, joka taipuilee joka suuntaan ja on samalla liian löysä mutta silti kova. Vaihdoin Mustangin Vintage Solon ja onpahan erituntuinen ja eri laatuinen laitos! Kiitos JepJep hyvästä palvelusta, nopeasta toimituksesta ja erittäin kilpailukykyisestä hinnasta! - moottori pitää ehkä ääniä, joista en osaa sanoa onko normaalia vai ei. Mietin josko primääriketju rallattaisi vähän, vai olisiko yläpäässä jotain häikkää tai mahtaako joku liftereistä naksuttaa, vai kuvittelenko vaan. Kaikki toimii kuten pitää, mutta en ole ihan varma millaista ääntä tämmösen häkkyrän pitäisi pitää :) - kytkin on aika jäykkä ja vaihteet napsahtaa aikamoisella kolauksella välillä sisään, liekö kytkin vähän säädön tarpeessa - jarrut on kyllä aika huonot, tai lähinnä etujarru. Takajarru tuntuu itseasiassa yllättävänkin hyvältä ja tehokkaalta - pyörä on varustettu täysin randomilla toimivalla bensavalolla, joka syttyy 20-1XX km ajamisen jälkeen. Ei luulisi olevan kauhean vaikeeta tehdä toimivaa bensa-anturia, mutta lähinnä nyt mietin millä helvetillä sen polttimon saisi mittarista helvettiin ettei se tankin kuva palaisi siellä koko ajan. Trippimittarin mukaan tälläkin vehkeellä ajettava, eikä se mikään ongelma ole, mutta tommonen silmissä kiiluva hälytysvalo vittuttaa. - iskarit, tai niiden puute. Taakse on vaihdettu originaaleja "paremmat" Progressiven iskarit, mutta melkein on meininki kuin täysjäykällä ajaessa. Ei ole aikaisemmin kuopat ja montut pelottaneet näin paljoa, mutta on tässä hyviäkin puolia... ...sillä kohtuu kehnojen jarrujen, olemattoman jousituksen ja kohtuu vähäisten kallistusvarojen takia tällä pyörällä on aika hankala saada sakkoja edes 60km/h rajoitetulla mutkatiellä, ja täysin mahdotonta 120km/h rajoitetulla motarilla! ;) Tietysti taajamissa voi 40km/h alueella kiihdyttää valoista itselleen pikavoiton, mutta järkevästi ajaessa tällä pyörällä saa kyllä ajella teillä vaanivista kyistä välittämättä :) Mustang Vintage Solo: Vähän korkeampi, istumapaikka hieman taaempana ja huomattavasti jämäkämpi mutta samalla pehmempi ja mukavampi, kuin alkuperäinen satula. Pakko kuitenkin sanoa, että kaikista "ominaisuuksistaan" huolimatta pidän pyörästä ja sillä ajamisesta. Enkä pelkästään brändin/imagon vuoksi, vaan tuo on jotenkin hassun hupaisa laitos kruisailla. Mikäli selkä ei kestä ajella Mustangin satulan kanssakaan, niin duunailen pyörästä ensi talvena vähän "cafe" -henkisen, eli pistän ylipitkät n.14" iskarit taakse, että pyörä nousee vähän enemmän vaatteriin, laitan matalahkon dragbarin tai clubmanin tangoksi, siirrän jalkatapit keskelle tai jos jostain löydä edes jotenkin kohtuullisen hintaiset rearsetit niin jopa taakse, sekä ebaysta joku pieni tyylikäs retrokate etulyhdyn ympärille ja edes jotenkin etäisesti cafe-henkinen satula. Näillä nodauksilla olisi paino ajaessa vähän käsillä ja jaloillakin, tuulenvastus pienempi ja pyörä ehkä ajettavampi. Vielä jos oikein tyylittelisi, niin joku hengittävämpi ilmansuodatin ja avarammat 2-1 putket joilla saisi kallistusvaraa enemmän. FB:stä bongasin ryhmän "Kerava Bike Nights" eli jonkinmoinen kimppa-ajelu/vapaamuotoinen moottoripyöräkokoontuminen lienee kyseessä.
Kerava Bike Nights FB-ryhmä PK-seutulaisena ajo ja harrasteluseura kiinnostaa aina, joten pitänee käydä tsekkaamassa pe 27.4. millaista meininkiä on luvassa. Itseäni kiinnostaisi rennot letka-ajelut, yleinen paskanjauhanta ja kaikenlaiset vinkit pyörän huoltoon/muokkaamiseen liittyen. Tietysti olisi aika mahtavaa myös mikäli pääsisi vaikka koeponnistamaan erilaisia pyöriä, mutta ainakaan omaa menopeliä en ihan tuntemattomille uskaltaisi tyyppailtavaksi antaa, mutta ehkä muutaman tutustumiskerran jälkeen... Kevät tuli, lumi suli, hippiskootteri tallista ulos tuli! Eli ensimmäiset kilsat nyt ajettu Nigsterilla, jolta edelleen puuttuu nimi :( Pyörän ulos tallista talutettuani ja satulaan pytättyäni, ei pyörä tai ajaminen ylipäänsä tuntunut kovinkaan kotoisalta, tai edes luontevalta: jalkatapit oli hukassa, kytkin tuntui oudolta, koko ajoasento tuntui vähän hassulta ja pyörä kaiken kaikkiaan kiikkerältä täristimeltä. Lisäksi tietoisuus siitä, että tiet olivat vielä hiekkaiset ja täynnä railoja, lisäsi pientä hermostuneisuutta. ...MUTTA, ei muuta kuin muutamia kilsoja alle, niin johan alkoi jalkatapit löytymään ja pyörä tuntumaan IHAN hyvältä. Mutta en silti vielä näiden vähäisten ajojen jälkeen kehtaa väittää, etteikö Nightster tuntuisi vielä kovin raa-alta ja kulmikkaalta Bonnieen, eli Triumphin Bonnevilleen verrattuna. Iskarit, jarrut, moottorinluonne ja varsinkin ajoasento kun poikkeavat kovin rajusti edellisestä menopelistä, niin tämä vaatii hieman totuttelua. Ajoin ensimmäiset kaupunki pyöritykset ilman korvatulppia huonosti melueristetty Biltwellin Gringo S päässä, jotta kuulisin kaikki pyörän mahdolliset kilinät ja kolinat, mutta onneksi ihan mukavasti tuntui pyörä edelleen käyvän ja kukkuvan. Se täytyy kuitenkin sanoa, että originaaliäänenvaimentimilla äänet on nyt ehkä kuitenkin hieman "munattomat" ja pikkuisen voisi olla jytää enemmän. Ihan jees tää on näinkin. Itselleni parempi näin päin, että on hieman liian hiljainen kuin paljon liian äänekäs. Vaikkakaan ne edelliset putket ei mitkään suorat mökäputket olleetkaan. Näillä vaimentimilla varmaan mennään jatkossakin, sillä tuskin jaksan alkaa panostaa satoja euroja slipareihin saati sitten kokoputkiin pelkkien soundien takia. No, katsotaan taas pari kk eteenpäin niin salettiin olen uusia änkkiä speksaamassa. Tietysti jos käytettynä löytäisi... Ainiin, lipsuvan mini-apen ongelmat ratkesi loppupeleissä aika yksinkertaisella toimenpiteellä: hain kunnon työkalut Motonetistä :) Tuumakokoisen hylsysarjan hankittuani, pystyin toteamaan ettei ne clampin kiinnityspultit kovin tiukalla oikeasti olleetkaan, joskin sinne tangon ympärille jätin nyt myös Velko-tölkistä leikatun alumiinikaistaleen, sillä tuskin se siellä mitään haittakaan.
|
#HÄSHTÄGS#freedom Arkisto
December 2017
|